Pääomatulot 2024 – suurimmat pääomatulot Suomessa

Pääomatulojen näkökulmasta vuosi 2024 toi esiin selkeän joukon henkilöitä, jotka erottuvat ansaitsemillaan isoimmilla pääomatuloilla. Kun puhumme ”suurimmat pääomatulot”, ”isoimmat pääomatulot” tai yksityishenkilöiden pääomatulot Suomessa 2024, tarkoitetaan juuri sitä: kuinka paljon varallisuus- ja sijoitusperäistä tulonlähdettä henkilöt ovat voineet velvoittaa verotukseen. Toisin sanoen, nämä henkilöt eivät ole pelkästään ansainneet suuria palkkatuloja – vaan merkittävä osa heidän tuloistaan tulee pääomasta. Tämä on merkittävää Suomelle, sillä pääomatuloista maksettu verotulo vahvistaa yhteiskunnan mahdollisuuksia rahoittaa julkisia palveluita ja investointeja.

Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti top 20 henkilöä pääomatulojen listalla, mutta nostamme esiin myös muutamia mielenkiintoisia tapauksia hieman listan alaosastolta. Analyysi perustuu vuoden 2024 verotietoja kuvaaviin ruutukaappauksiin, joissa nimet, syntymävuodet sekä kotipaikkakunnat on ilmoitettu, ja taulukko kertoo kokonaistulot, ansiotulot ja pääomatulot miljoonissa euroissa.

Sija	Nimi (syntymävuosi)	Maakunta	Kokonaistulot (M €)	Ansiotulot (M €)	Pääomatulot (M €)
1	Herlin Heikki Juho Kustaa (1990)	Uusimaa	39,33	0,16	39,17
2	Häll Matti Kalervo (1948)	Keski-Suomi	30,76	0,03	30,73
3	Blaauwgeers Rob (1974)	Uusimaa	26,40	0,32	26,07
4	Sonkin Leif Niklas Mikael (1967)	Uusimaa	26,80	0,72	26,07
5	Marjamäki Seppo Kaarlo Olavi (1959)	Pirkanmaa	25,76	0,15	25,62
6	Kelloniemi Ari Matias (1970)	Päijät-Häme	19,65	0,20	19,45
7	Nivala Antti Johannes (1977)	Pirkanmaa	18,51	0,78	17,73
8	Nivala Mikko Johannes (1946)	Pirkanmaa	15,02	0,03	14,98
9	Herlin Antti Juhani (1956)	Uusimaa	14,23	0,68	13,54
10	Langenskiöld Lars Robin Eljas (1946)	Uusimaa	13,38	0,01	13,37
11	Kodisoja Mikko Juhani (1976)	Uusimaa	15,29	2,76	12,53
12	Järvenpää Janne-Olli (1971)	Uusimaa	12,42	1,20	11,22
13	Heikkinen Jarmo Pekka (1962)	Pohjois-Karjala	11,22	0,05	11,18
14	Ojala Markku Sakari (1965)	Pohjois-Pohjanmaa	10,93	0,00	10,93
15	Laranne Leena Katriina (1968)	Pirkanmaa	10,49	0,39	10,10
16	Pasanen Jaakko Olavi (1989)	Uusimaa	10,09	0,16	9,93
17	Wu Yafei (1977)	Pirkanmaa	9,76	0,00	9,76
18	Westrén-Doll Jack Martin (1958)	Uusimaa	9,80	0,12	9,68
19	Kyöstilä Karl Heikki (1946)	Uusimaa	9,46	0,09	9,36
20	Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus (1900)	Uusimaa	9,33	0,00	9,33
21	Aine Riitta Kaarina (1969)	Pirkanmaa	9,70	0,40	9,30
22	Kemppi Vartiainen Eija Marja-Leena (1954)	Uusimaa	9,47	0,18	9,28
23	Laakkonen Mikko Kalervo (1965)	Uusimaa	9,14	0,17	8,97
24	Karvinen Kari Juhani (1959)	Uusimaa	8,96	0,03	8,93
25	Piri Veli-Matti Juhani (1969)	Uusimaa	9,28	0,44	8,83
26	Blåberg Olli Edvard (1959)	Uusimaa	7,91	0,00	7,91
27	Salli Timo Antero (1956)	Uusimaa	7,69	0,12	7,57
28	Tuomaala Markku Kalevi (1967)	Uusimaa	7,44	0,03	7,40
29	Salli Jouko Tapani (1952)	Pirkanmaa	7,34	0,07	7,28
30	Äyräs Pauli Mauno Aleksanteri (1996)	Uusimaa	7,07	0,00	7,07
31	Saastamoinen Seppo Markku (1960)	Kainuu	7,17	0,13	7,04
32	Kuusi Mikko Akseli (1989)	Uusimaa	80,62	73,60	7,02
33	Metsi Pekka Olavi (1961)	Uusimaa	7,18	0,20	6,97
34	Sjölund Kari Wilhelm (1969)	Uusimaa	6,83	0,00	6,83
35	Ruokanen Mikko Ville (1973)	Lappi	6,86	0,12	6,73
36	Kuusisto Vesa Heikki (1968)	Kanta-Häme	6,65	0,04	6,60
37	Törmälä Milla Hanna Emilia (1982)	Pohjois-Karjala	6,66	0,10	6,56
38	Kemppi Nina Maria (1979)	Päijät-Häme	6,45	0,00	6,45
39	Salovaara Ari-Pekka (1979)	Etelä-Karjala	7,01	0,57	6,43
40	Salmi Jussi Mikael (1977)	Pirkanmaa	6,78	0,59	6,19
41	Partanen Timo Eino Ilmari (1978)	Pirkanmaa	6,26	0,13	6,13
42	Väinölä Aatu Juhani (1984)	Uusimaa	6,98	0,86	6,12
43	Katrukha Alexey (1964)	Varsinais-Suomi	6,33	0,21	6,12
44	Kemppi Antti Peter (1978)	Päijät-Häme	6,57	0,46	6,10
45	Romppanen Janne Atte Hermanni (1978)	Pirkanmaa	6,16	0,07	6,09
46	Ensio Sami Pekka (1971)	Uusimaa	6,40	0,32	6,07
47	Loikkanen Teemu Tapio (1980)	Kymenlaakso	6,13	0,28	5,85
48	Kemppi-Vasama Maria Teresa (1970)	Päijät-Häme	6,35	0,50	5,85
49	Valkonen Mika Petri (1967)	Keski-Suomi	6,03	0,21	5,82
50	Kumpulainen Reijo Kalervo (1963)	Keski-Suomi	5,90	0,08	5,82

Lähde: Verohallinto

Miksi tämä on hyvä asia Suomelle

Kun henkilöt saavat ja julkistavat erittäin suuria pääomatuloja, se tarkoittaa myös sitä, että verotettavaa tuloa kertyy ja veroja maksetaan. Vaikka pääomaverotus usein herättää keskustelua, on tärkeää nostaa esiin se näkökulma, että tällainen tulonmuodostus – yritysten perustaminen, osakesijoitukset, kasvuyritysten exitit – on useimmiten merkki taloudellisesta toimeliaisuudesta, investoimisesta ja riskinottoa. Näin ollen Suomi hyötyy siitä, että on ilmapiiri ja järjestelmä, jossa pääoman tuotto ja sen verotus voivat tapahtua onnistuneesti.

Lisäksi tämä luo esikuvia ja viestii, että Suomi pystyy tarjoamaan toimintaympäristön, jossa korkea taloudellinen panos ja kansainväliset liiketoiminnat voivat kukoistaa. Kun nämä tulot verotetaan, ne tukevat koulutusta, terveydenhuoltoa, infrastruktuuria ja muita yhteiskunnan peruspilareita – eli kyse ei ole vain yksittäisistä tuloista, vaan niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Top 20 – päähuomiot henkilökohtaisista esimerkeistä

Tarkastellaan nyt listausten kärkisijoja: mitä he tekevät, mistä tulot koostuvat ja miksi he ansaitsevat huomion.

1. Herlin Heikki Juho Kustaa (1990), Uusimaa – sija 1

Ykkösenä listalla on Herlin Heikki Juho Kustaa, jonka kokonaistulot olivat noin 39,33 M €, josta pääomatuloa 39,17 M €. Suuri osa tuloista on siis pääomatuloa – selkeästi pääomasijoituksiin, yritysomistukseen tai osakevaihtoihin linkittyvää. Hänen tapauksensa kuvastaa sitä, että nuorella iällä (1990-syntynyt) on saavutettu merkittävä merkitys pääomatulojen saralla. Tämä on positiivista: nuoret pääsevät liiketoimintaympäristössä aktiivisesti mukaan, ja heidän menestyksensä edistää Suomen kasvua.

2. Häll Matti Kalervo (1948), Keski-Suomi – sija 2

Matti Häll’n kautta huomaamme, että kokonaistulot olivat noin 30,76 M €, josta pääomatuloa 30,73 M €. Hänen taustanaan on ohjelmistoyhtiö Admiconin perustaminen ja varautuminen myynnillä – tämä kertoo yrityksen kasvu- ja exit-vaiheesta. Mittavat pääomatulot viestivät, että kyse ei ole ainoastaan päivittäisestä palkkaduunista, vaan yrittäjyydestä ja arvon luomisesta. Suomelle tällainen kehitys on erinomainen: teknologia- ja ohjelmistoala tuovat usein vientiä ja osaamista kansainvälisesti.

3. Blaauwgeers Rob (1974), Uusimaa – sija 3

Rob Blaauwgeers on teknologiayhtiö Blueforsin toimitusjohtaja ja perustaja. Hänen kokonaistulot olivat 26,40 M €, josta pääomatuloa 26,07 M €. Uusimaan alueella kasvuyritykset kukoistavat, ja tämä tapaus korostaa, kuinka suomalainen teknologia voi houkutella pääomaa ja tuottaa myös merkittäviä tuloja omistajilleen – ja sitä kautta verokertymään.

4. Sonkin Leif Niklas Mikael (1967), Uusimaa – sija 4

Leif Sonkin toimii HR- ja ohjelmistoyhtiö Accountorin toimitusjohtajana ja omistajana. Kokonaistulot 26,80 M €, pääomatuloa 26,07 M €. Tämä osoittaa, että myös johtajuus ja omistus yhdessä voivat johtaa merkittävään tulonmuodostukseen – ja yrityksessä, joka keskittyy henkilöstöhallinnon ja ohjelmiston palveluihin, on kasvunäkymiä. Suomen talous hyötyy siitä, että tällaiset “back office”-toiminnot ovat kilpailukykyisiä.

5. Marjamäki Seppo Kaarlo Olavi (1959), Pirkanmaa – sija 5

Seppo Marjamäki on entinen Logia Software Oy:n omistaja ja suur­sijoittaja. Kokonaistulot 25,76 M €, pääomatuloa 25,62 M €. Pirkanmaalla sijaitseva tapaus osoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin löytyy vahvaa pääoma- ja sijoitustoimintaa. Tämä monipuolistaa taloudellista toimintaa koko Suomessa, ei vain Uudellamaalla.

6. Kelloniemi Ari Matias (1970), Päijät-Häme – sija 6

Kelloniemi on HR- ja ohjelmistoyhtiö Accountorin entisiä omistajia ja sijoittaja. Kokonaistulot 19,65 M €, pääomatuloa 19,45 M €. Huomionarvoista on, että pääomatulo muodostaa erittäin suuren osan tuloista. Tämä tarkoittaa, että sijoitukset ja omistukset tuottavat merkittävästi – ja että myös maakuntatasolla löytyy tällaisia merkittäviä toimijoita.

7. Nivala Antti Johannes (1977), Pirkanmaa – sija 7

Antti Nivala on tietotyöyritys M-Filesin perustaja ja entinen omistaja. Kokonaistulot 18,51 M €, pääomatuloa 17,73 M €. Startup - ja ohjelmisto-ala näkyy selkeästi tässä: kun henkilöstöjohtaminen ja tiedonhallinta yhdistyvät teknologiaan, sillä on globaalia kysyntää – ja suomalainen osaaminen pääsee mukaan.

8. Nivala Mikko Johannes (1946), Pirkanmaa – sija 8

Mikko Nivala — sama yritys mutta eri sukupolvessa. Kokonaistulot 15,02 M €, pääomatuloa 14,98 M €. Tämä osoittaa sukupolven muutosta ja yrityksen arvon säilymistä ja kehittymistä – sijoitus- ja omistusasema jatkuu, mikä on hyvä asia Suomen talouden vakaudelle.

9. Herlin Antti Juhani (1956), Uusimaa – sija 9

Antti Herlin kuuluu hissiyhtiö Koneen omistajasukuun ja on koneen hallituksen puheenjohtaja. Kokonaistulot 14,23 M €, pääomatuloa 13,54 M €. Tämä on esimerkki perheyhtiön arvon siirtymisestä ja säilymisestä – ja siitä, että Suomessa on edelleen suuryrityksiä, joiden omistukset tuottavat merkittäviä pääomatuloja ja verotuloja.

10. Langenskiöld Lars Robin Eljas (1946), Uusimaa – sija 10

Sanoma Oyj:n omistaja Lars Robin Eljas Langenskiöld: kokonaistulot 13,38 M €, pääomatuloa 13,37 M €. Media- ja viestintäala on murroksessa, ja että tällä alalla on vielä niin merkittäviä pääomatuloja kertonee, että omistus ja rooli voivat edelleen tuottaa. Tämä tukee mediapalveluiden ja viestinnän suomalaisen lisäksi kansainvälisen merkityksen säilymistä.

11–20 Huomionarvoiset tapaukset

Seuraavassa kymmenen seuraavaa listalta (sijat 11–20) ansaitsevat myös huomiota, koska kukin on omalla alallaan merkittävä toimija – ja pääomatulojen suhteen todella onnistunut:

• 11. Kodisoja Mikko Juhani (1976), Uusimaa – sijoittaja, Supercellin perustaja, elokuvastudio Fireparamen perustaja. Kokonaistulot 15,29 M €, pääomatuloa 12,53 M €.
• 12. Järvenpää Janne-Olli (1971), Uusimaa – Mediverkon perustajaosakkaita ja johtaja. Kokonaistulot 12,42 M €, pääomatuloa 11,22 M €.
• 13. Heikkinen Jarmo Pekka (1962), Pohjois-Karjala – latti-alan urakoitsijan Heikkinen Yhtiöiden perustaja ja toimitusjohtaja. Kokonaistulot 11,22 M €, pääomatuloa 11,18 M €.
• 14. Ojala Markku Sakari (1965), Pohjois-Pohjanmaa – kokonaistulot 10,93 M €, pääomatuloa 10,93 M €.
• 15. Laranne Leena Katriina (1968), Pirkanmaa – kokonaistulot 10,49 M €, pääomatuloa 10,10 M €.
• 16. Pasanen Jaakko Olavi (1989), Uusimaa – kokonaistulot 10,09 M €, pääomatuloa 9,93 M €.
• 17. Wu Yafei (1977), Pirkanmaa – kokonaistulot 9,76 M €, pääomatuloa 9,76 M €.
• 18. Westrén-Doll Jack Martin (1958), Uusimaa – kokonaistulot 9,80 M €, pääomatuloa 9,68 M €.
• 19. Kyöstilä Karl Heikki (1946), Uusimaa – kokonaistulot 9,46 M €, pääomatuloa 9,36 M €.
• 20. Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus (1900), Uusimaa – kokonaistulot 9,33 M €, pääomatuloa 9,33 M €.

Näistä on hyvä huomata, että monet toiminnoista liittyvät yrityksen omistukseen, sijoittamiseen tai kasvuyrityksen myyntiin – eli kyse on kasvuyrittäjyydestä ja pääoman kiertokulusta, ei pelkästään palkkatyöstä.

Muut mielenkiintoiset nousevat nimet listan jälkimmäiseltä puoliskolta

Vaikka artikkelin painopiste on top 20:ssa, haluan vielä nostaa esiin muutamia tapauksia hieman listan alaosasta, jotka kuvaavat monipuolisuutta pääomatulojen saralla:

• Kuusi Mikko Akseli (1989), Uusimaa – sijalla 32 kokonaistulot 80,62 M €, jossa ansiotuloa 73,60 M € ja pääomatuloa 7,02 M €. Tämä tapaus eroaa siinä, että ansiotulo on erittäin massiivinen mutta pääomatulo noussut esiin ja pääomatulonkin määrä on varsin merkittävä.
• Salovaara Ari‑Pekka (1979), Etelä-Karjala – sijalla 39 kokonaistulot 7,01 M €, pääomatuloa 6,43 M €. Visma Solutionsin toimitusjohtaja, osoitus siitä että ohjelmistoala ja sen liikevaihto voivat johtaa merkittäviin pääomatuloihin myös maakunnassa.
• Kemppi Nina Maria (1979), Päijät-Häme – sijalla 38 kokonaistulot 6,45 M €, pääomatuloa 6,45 M €. Omistajasukupolvi Kemppi Groupissa: merkki siitä että omistajuus ja hallinnollinen rooli voivat olla pitkän aikavälin pääomatulon lähde.

Yhteenveto ja näkymä tulevaisuuteen

Vuoden 2024 lista pääomatulojen osalta kertoo useasta tärkeästä seikasta Suomelle:

1. Pääomatulojen merkitys: Kun useimmilla kärkisijoilla pääomatulo (ei ansiotulo) muodostaa suurimman osan tuloista, on selvää, että pääoman tuottaminen on merkittävä tulo- ja veronlähde.
2. Yrittäjyys ja omistus: Useat nimet liittyvät teknologia-, ohjelmisto-, johtamis- tai sijoitusalalle – ne eivät ole pelkästään palkkatyön kautta syntyneitä tuloja. Tämä korostaa Suomen asemaa innovatiivisena toimintaympäristönä.
3. Aluallinen monimuotoisuus: Vaikka Uusimaa on vahvasti edustettuna, listalta löytyy myös Pirkanmaa, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Karjala jne. Tämä kertoo siitä, että pääomatuloja syntyy eri puolilla Suomea, ei pelkästään pääkaupunkiseudulla.
4. Verotulojen merkitys: Suuren pääomatulon myötä myös verotettavaa tuloa kertyy. Tämä tukee julkista taloutta – ja vaikka veroprosenteista keskustellaan, on se fakta, että tällainen pääomatulojen määrä luo verotuloa, joka voidaan käyttää yhteiseksi hyväksi.
5. Tulevaisuuden potentiaali: Kun nuoremmat henkilöt (esim. syntymävuosi 1990, 1989) ovat jo tässä joukossa, se osoittaa että pääomatulopohja voi olla kasvava ja uusi sukupolvi on mukana. Tämä on lupaavaa Suomen pitkän aikavälin kehityksen kannalta.

Näkymät 2025 ja eteenpäin

Vaikka artikkeli käsittelee vuotta 2024, on syytä katsoa myös eteenpäin: miten pääomatulojen kehitys saattaa jatkua, ja mitä tämä tarkoittaa Suomen taloudelle. Sijoitukset, yritysten myynnit, kasvuyritysten onnistumiset ja omistajuuden siirtymät tulevat todennäköisesti jatkamaan pääomatulojen kasvua. Kansainväliset markkinat, teknologia ja kasvuyrittäjyys ovat keskeisiä tekijöitä. Lisäksi verotuksen ja sääntelyn muutos voivat vaikuttaa siihen, miten houkutteleva toimintaympäristö on pääomalle – mutta tärkeää on, että Suomi pystyy säilyttämään kilpailukykyisyyden.