Ansiotulot 2024

Suomen suurimmat ansiotulot vuonna 2024 – ansiotulot 2024 nousevat ennätyslukemiin

Kun tarkastellaan ansiotulot 2024-tilastoa Suomessa, käy selväksi, että harva menestyjä kantaa mukanaan poikkeuksellisen suuria tulovirtoja – ja niiden vaikutus ulottuu paljon yksittäistä tulonsaajaa laajemmalle. Tämä lista kertoo nimittäin niistä henkilöistä, joilla on vuoden 2024 isoimmat ansiotulot Suomessa. Heidän tulonsa eivät ole vain yksityinen menestys, vaan merkittävä osa koko yhteiskunnan verotuloa.

Listalla näkyvät suurimmat ansiotulot sekä kokonaistulojen mittakaava osoittavat, miten suomalainen osaaminen ja johtajuus globaaleilla kentillä kanavoituvat kotimaan talouteen. Kun ansiotulot nousevat miljooniin euroihin, niiden vero- ja veroluonteiset maksut tukevat hyvinvointivaltiomme palveluita – koulutuksesta terveydenhuoltoon.

Tässä artikkelissa syvennymme tarkemmin vuoden 2024 ennätys-arvoisiin ansioihin, esitellen top 20 tulonsaajaa sekä nostoja listan muista merkittävistä tulokkaista. Tarkastelussa on myös se, miten nämä tulot heijastavat Suomen kilpailukykyä, teknologiaosaamista ja teollisuuden johtajuutta kansainvälisessä mittakaavassa.

Suomen suurituloisimmat vuonna 2024 – teknologia, teollisuus ja yrittäjyys toivat verotuloja koko maalle

Vuoden 2024 tulotilastot kertovat jälleen vahvaa tarinaa suomalaisesta osaamisesta, yrittäjyydestä ja kansainvälisestä menestyksestä. Erityisesti teknologia-alan ja teollisuuden johtajat sekä startup-yrittäjät dominoivat listaa suurimmista ansiotuloista. Näiden ihmisten tulot eivät ole vain henkilökohtaisen menestyksen mittareita – ne tuovat merkittäviä verotuloja valtiolle ja kunnille, vahvistaen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Suurimmat ansiotulot 2024 verotietojen mukaan vuodelta 2024 keräsivät seuraavat henkilöt.


Sija Nimi (syntymävuosi) Maakunta Kokonaistulot (M €) Ansiotulot (M €) Pääomatulot (M €)
1 Kuusi Mikko Akseli (1989) Uusimaa 80,62 73,60 7,02
2 Sarlin Peter Sebastian Johan (1986) Varsinais-Suomi 17,63 17,59 0,04
3 Mäkelä Riku Markus (1989) Uusimaa 14,96 13,54 1,43
4 Säämänen Niilo Kaarle Samuli (1982) Uusimaa 14,40 12,56 1,84
5 Vikkula Veera Viktoria Marianne (1992) Uusimaa 13,62 12,45 1,17
6 Ehrnrooth Henrik Georg Fredrik (1969) Uusimaa 10,82 10,15 0,67
7 Mykkänen Ilkka Juhani (1984) Uusimaa 10,16 8,66 1,50
8 Paananen Ilkka Matias (1978) Uusimaa 10,85 8,34 2,51
9 Lybeck Robin Kaj (1976) Uusimaa 8,11 7,53 0,57
10 Aila Timo Oskari (1974) Uusimaa 7,07 6,88 0,18
11 Vehviläinen Mika Pekka (1961) Uusimaa 6,34 5,88 0,46
12 Hietaniemi Pekka Juhani (1958) Uusimaa 5,97 5,81 0,16
13 Suurmunne Vesa Veikko (1955) Uusimaa 5,84 5,77 0,07
14 Vauramo Pekka Juhani (1957) Uusimaa 4,88 4,78 0,11
15 Pesonen Jussi Heikki (1960) Uusimaa 5,72 4,74 0,98
16 Snellman Janne Olavi (1975) Uusimaa 4,20 4,20 0
17 Ho-Tin-Noe Vincent Mathias (1978) Uusimaa 5,16 4,14 1,02
18 Karras Tero Tapani (1981) Uusimaa 4,07 3,99 0,08
19 Källström Nina Maria Anette (1989) Uusimaa 4,17 3,94 0,23
20 Hämälä Ilkka Tapio (1961) Uusimaa 3,60 3,53 0,07
21 Wiklöf Erik Anders (1946) Ahvenanmaa 8,30 3,52 4,77
22 Mäkitola Miika Eero Tuomas (1977) Pirkanmaa 7,25 3,46 3,80
23 Laine Samuli Matias (1979) Uusimaa 3,59 3,40 0,18
24 Lundmark Pekka Ilmari (1963) Uusimaa 5,09 3,13 1,96
25 Tieaho Riikka Maria (1975) Uusimaa 3,79 3,12 0,68
26 Lundqvist Ben Hugo (1943) Ahvenanmaa 7,54 2,96 4,58
27 Talvitie Elias Jaakko Oskari (1994) Uusimaa 2,88 2,85 0,03
28 Kodisoja Mikko Juhani (1976) Uusimaa 15,29 2,76 12,53
29 Hellsten Janne Johannes (1977) Uusimaa 2,78 2,75 0,02
30 Lucander Fredrik Hans-Olof (1987) Uusimaa 2,71 2,70 0,01
31 Olsson Sten Olof Felix (1974) Uusimaa 2,97 2,70 0,28
32 Hakoranta Eeva Kaarina (1964) Uusimaa 2,66 2,66 0
33 Lehtinen Jaakko Tapani (1977) Uusimaa 2,73 2,62 0,10
34 Ågren Dag Ernfrid (1977) Uusimaa 2,61 2,61 0
35 Fredrikson Niilo Johannes (1980) Uusimaa 2,81 2,53 0,28
36 Maksimainen Jukka Olavi (1982) Uusimaa 2,46 2,45 0,01
37 Frilund Leif Erik (1953) Uusimaa 2,47 2,45 0,02
38 Laine Pasi Kalevi (1963) Uusimaa 2,63 2,37 0,26
39 Marschan Maximilian (1974) Uusimaa 2,39 2,36 0,03
40 Sydänlammi Pasi Petteri (1974) Uusimaa 2,50 2,35 0,15
41 Manner Topi Tapani (1974) Uusimaa 2,41 2,32 0,08
42 Honkavaara Mikael Jyri (1963) Uusimaa 2,19 2,19 0
43 Lundqvist Dick Hugo (1946) Ahvenanmaa 5,08 2,16 2,92
44 Telanne Kai Markus (1964) Pirkanmaa 2,28 2,15 0,13
45 Virta Kari Juhani (1970) Uusimaa 2,14 2,12 0,03
46 Alkio Kimmo Tapio (1963) Uusimaa 2,24 2,09 0,15
47 Forsten Visa Tapio (1985) Uusimaa 6,08 2,07 4,01
48 Koskimies Mikko Tapani (1967) Uusimaa 2,47 2,06 0,41
49 Saarniniemi Jose Erik (1988) Uusimaa 2,06 2,03 0,04
50 Isola Anna-Kristina (1946) Kanta-Häme 2,15 2,02 0,13

Lähde: Verohallinto

Teknologiajätit kärjessä – Wolt, DoorDash ja tekoäly menestyksen symboleina

Vuoden 2024 ykkönen on Mikko Kuusi (1989), Woltin toimitusjohtaja ja Slushin perustaja. Hänen yli 80 miljoonan euron kokonaistulonsa kertovat paitsi henkilökohtaisesta menestyksestä, myös suomalaisen startup-ekosysteemin kansainvälisestä kilpailukyvystä. Kuusen ansiotulot, 73,6 miljoonaa euroa, muodostavat historiallisen suuren veropotin Uudenmaan verokertymään.

Toisena on Peter Sarlin (1986) Varsinais-Suomesta, tekoäly-yhtiö Silo AI:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen 17,6 miljoonan euron tulonsa osoittavat, että suomalainen tekoälyosaaminen on kysyttyä maailmalla. Silo AI on onnistunut rakentamaan vientikelpoisen osaamiskeskittymän, joka työllistää ja tuo verotuloja Suomeen.

Kolmantena listalla on Riku Mäkelä (1989) DoorDash Internationalin operatiivisena johtajana. Hänen 14,96 miljoonan euron kokonaistulonsa osoittavat, että suomalainen osaaminen on globaaleilla teknologiatoimijoilla korkeassa arvossa.

Woltin teknologiajohtajat ja Slush-sukupolvi

Neljänneksi noussut Niilo Säämänen (1982) on Woltin teknologiajohtaja. Hänen 14,4 miljoonan euron tuloistaan suurin osa on ansiotuloja, mikä korostaa suomalaisen ohjelmistoalan huippupalkkatasoa ja vientiarvoa.

Viidenneksi sijoittunut Veera Vikkula (1992), Woltin johtoryhmän jäsen ja entinen toimitusjohtaja, on yksi merkittävimmistä naisjohtajista suomalaisessa teknologiassa. Hänen yli 12 miljoonan euron ansiotulonsa osoittavat, että myös nuoret naisjohtajat nousevat nyt Suomen verotilastojen kärkeen.

Perinteinen teollisuus pitää pintansa

Vaikka teknologia-alan nimet hallitsevat kärkilistaa, Henrik Ehrnrooth (1969) ja Mika Vehviläinen (1961) muistuttavat, että myös perinteinen teollisuus ja logistiikka tuottavat edelleen kansainvälisesti kilpailukykyisiä johtajia ja palkkatasoja. Ehrnrooth on Koneen toimitusjohtajana sekä pitkäaikaisena talousjohtajana tuonut Suomelle merkittäviä osinkoja ja työpaikkoja.

Vehviläinen puolestaan on ollut sekä Cargotecin että Finnairin johdossa, ja hänen kokemuksensa logistiikan ja lentoliikenteen strategisessa kehittämisessä näkyy myös hänen tulotasossaan.

Peliteollisuus ja startupit loistavat

Suomalainen peliteollisuus jatkaa menestystään myös verotilastoissa.

Ilkka Paananen (1978), Supercellin toimitusjohtaja, ansaitsi yli 10,8 miljoonaa euroa, josta suurin osa ansiotuloja. Hänen yrityksensä menestys näkyy suoraan suomalaisessa verotuksessa – Supercell on jo vuosia ollut yksi Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista.

Myös Visa Forsten (1985), yksi Supercellin perustajista, löytyy listalta myöhemmin – hänen tulonsa 6,08 miljoonaa euroa koostuvat pääosin pääomatuloista.

Yrittäjyyttä ja johtajuutta monelta alalta

Listan keskivaiheilla nähdään vahvoja teollisuusjohtajia ja sijoittajia.

Jussi Pesonen (1960), UPM:n toimitusjohtaja, jatkaa pitkäaikaista menestystään metsäteollisuuden johdossa. Hänen yli 5,7 miljoonan euron tulonsa kertovat vastuullisen teollisuuden johtamisesta kansainvälisessä ympäristössä.

Pekka Vauramo (1957), Metson ja entinen Finnairin johtaja, on edelleen vahvasti mukana suomalaisen raskaan teollisuuden kehityksessä.

Ahvenanmaan vahva edustus – Wiklöf ja Lundqvist

Erityisen huomionarvoisia ovat Ahvenanmaalta tulevat Erik Wiklöf (1946) ja Ben sekä Dick Lundqvist (1943 & 1946).

Wiklöf on tunnettu hyväntekijä ja liikemies, jonka Wiklöf Holdingin omistukset tuottivat yli 8,3 miljoonaa euroatuloja. Lundqvistin suku puolestaan pyörittää Viking Line -varustamoa, ja heidän yhteinen vaikutuksensa Ahvenanmaan talouteen ja Suomen verotuloihin on merkittävä. Heidän tulonsa, 5–7 miljoonan euron välillä, heijastavat saaristolaisalueen yritystoiminnan elinvoimaa.

Nuoret johtajat ja nousevat tähdet

Listalta löytyy myös useita nuoria nimiä, kuten Elias Talvitie (1994) ja Nina Källström (1989). Heidän 2–4 miljoonan euron tulonsa osoittavat, että suomalainen osaaminen ja yrittäjyysperinne siirtyvät vahvasti uusille sukupolville. Myös Timo Aila (1974), grafiikkateknologian tutkija ja Nvidialla työskentelevä asiantuntija, on osoitus siitä, että tutkimus ja teknologiaosaaminen voivat tuoda merkittävää taloudellista menestystä.

Vahva viesti Suomesta maailmalle

Vuoden 2024 suurituloisten lista on paljon enemmän kuin luettelo henkilöistä ja summista. Se kertoo tarinan siitä, miten Suomi on onnistunut kasvattamaan maailmalla menestyviä yrityksiä, houkuttelemaan huippuosaajia ja pitämään pääkonttoreita kotimaassa.

Jokainen listan henkilö tuo mukanaan merkittäviä verotuloja, jotka rahoittavat kouluja, terveydenhuoltoa ja yhteiskunnan palveluita. On siis syytä nähdä nämä tulot positiivisena ilmiönä – merkkinä siitä, että suomalainen työ, koulutus ja innovaatio tuottavat tulosta.

Vuonna 2024 Suomi sai jälleen todisteen siitä, että menestyksen ei tarvitse tulla ulkomailta – se voidaan rakentaa täällä, ja sen hedelmät voivat hyödyttää meitä kaikkia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *